Vuoden vika ja eka

Tästä alkaa vuoden vika postaus ja eka korvatulehdus. Niinhän siinä kävi, et joulunajan kuumeilut pahenivat ja Alpolla todettiin ensimmäinen korvatulehdus eilen. Onhan tota flunssaa summuuta ollut, mut nyt tiedän millaista se on kun lapsi on "oikeasti" kipee. Viime yö meni pari tuntia nukkuen ja muutoin valvoen. Alpon mielestä pitäisi kävellä kämppää ympäri, poika sylissä. Jos istahdat alas tai laitat lapsen sänkyyn alkoi ihan jäätävä tappelu, itku ja huuto. En oo tottunut oleen sormi suussa miettimässä et pitäskö vai mitä pitäs. Mihin se varma hoitaja Jenni häviää kun oma lapsi itkee ja on kipeä, etkä osaa tai ymmärrä auttaa. Uskon näiden fiilisten olevan jokaisella äidillä (ainakin näin työkaverit koittivat vakuuttaa) mietinkin vain et tuleeko sellasta varmuutta koskaan?

Alpon asu: body Polarn O. Pyret, housut: Gugguu

Toivottavasti toi antibiootti alkaa pian auttamaan. Buranalla ja Panadolilla kuume on kivasti laskenut aina muutamaks tunniks ja Alpo on jaksanut vähän touhutakin. Ruokailuista kannan jäätävää stressiä, kun poika ei oo syönyt yli viikkoon kunnolla. Maitoo se kyllä juo, mut sekin tuntuu vaan lisäävän rään määrää.

Alpon asu: body Nosh housut: Me&I

Melkein jokaisessa blogissa on näkynyt koosteita ja yhteenvetoja kuluneen vuoden tapahtumista. Näin väsyneenä ja valvoneena en moista koostetta saisi väännettyä (ainakaan ilman kirjoitusvirheitä ja selkokielistä tekstiä). Sanotaanko näin, et kulunut vuosi on ollut elämäni paras ja yksi rankimmista. Se on ollut äitiyteen kasvamista. Paljon olen saanut ja jostain olen opetellut luopumaan. Tästä on hyvä jatkaa.

Toivottelen kaikille hyvää uutta vuotta 2015!

Mökkijoulu

Tänä vuonna joulua vietettiin mökillä. Meillä oli vuokrattuna mökki josta itse ajelin töihin Tampereelle joulupäivänä. Jouluaaton sain kuitenkin hengähtää rakkaitten kanssa. Alpolle nousi kuume aatonaattona, joten kiukuttelultakaan ei vältytty, mutta eiköhän jonkinmoinen joulurauha vallinnut siellä susimetsän keskellä.

  

Meidän nuhanenä ei kauaa jaksanut ulkoilla ja tuntui, et unetkin oli vieraassa ympäristössä hieman hukassa. Kuitenkin ajoittain Alpo jaksoi olla oma iloinen itsensä.

Alpo ei joulupukin tulosta oikein välittänyt. Poika ei erityisemmin vierastanut, mutta ei sylissä viihtynytkään. Olin hieman yllättynyt, ettei pakettien narutkaan taitaneet kiinnostaa. Ehkä sitten ensivuonna. Kiitos kuitenkin ahkerille tontuille, jotka paketit tänä jouluna valmistivat <3

Joulukalenteri: Luukku 24

Joulukalenteri: Luukku 23

Joulukalenteri: Luukku 22

Joulukalenteri: Luukku 21

Banaanilätyt - hitti vai huti?

1 banaani

2 munaa

sekoita

paista

Hitti vai huti?

Ehkä se vielä oli huti, mutta koitetaan myöhemmin uudestaan. Äitille ja isille kyllä maistui :)